Kun graafikko kirjoittaa… syntyy kolme kirjaa 1,5 vuodessa

Minulta kysyttiin, että miten ihmeessä kirjoitin kolme kirjaa alle kahdessa vuodessa? Päivätöiden ohessa. Ja ihmettelenpä asiaa itsekin, enhän osaa edes kunnolla suomen kieltä ja käytän hassuja sanoja ja saatan sanoa artisokkakeittoa aritsokka-keitoksi. Ja uskoa, että minun sana on se oikea.

Ehkä minulla on jonkinasteinen sanojen hahmotusongelma tai sitten vain koska opin lapsena ruotsin kielen paremmin kuin suomen kielen niin jotenkin edelleen saatan kokea hankalaksi taivuttaa vaikkapa sanaa Afganistanissa… Afganistanista… Afganistaniin… kun minusta se on i Afganistan. Från Afganistan. Till Afganistan. Siitä huolimatta oli vaikeuksia kielioppikurssilla yliopistossa, kun luin pohjoismaista filologiaa pääaineena. Kielellinen hahmotus on siis minulle haasteena ja sen vuoksi olenkin mieluummin hahmottanut maailmaa visuaalisesti ja päätynyt graafikoksi.

No, kuinkas siinä sitten kävikään? Ensikirjani Opi sanomaan EI – aseta itsellesi rajat ja voi hyvin ilmestyi joulukuun lopussa 2017 ja 1. painos on myyty loppuun (Fitralta sitä saa vielä muutamia kappaleita). Ja seuraava Opi sanomaan EI töissä ilmestyy tammikuussa 2019. Maaliskuussa 2019 ilmestyy urheilijan elämänkerta, jonka kirjoitin myös tänä vuonna ja siitä lisää myöhemmin.

Miten kirjan kirjoitus onnistuu?

Miten sain aikaan kolme kirjaa? Ja mistä löysin ylipäätään aiheet?

Valtava kiinnostus itseni kehittämiseen, rajojen asettamiseen ja EI:n sanomisen opettelu oli vain niin voimakasta, että en nähnyt muuta vaihtoehtoa kuin kirjoittaa. EI:n sanomisesta puhutaankin nyt joka puolella ja siitä on ilmestynyt myös muita kirjoja, kuten JUU EI -kirja. Myös lehdistö otti kirjani hyvin vastaan.

Usein kirjan kirjoittamista lykätään. Ajatellaan, että sitten myöhemmin. Vielä ei ole aika kypsä. En tiedä mistä aloittaisin. Kaikki nämä ovat lykkääjiä, jotka lykkäävät prosessin aloittamisen. Ja on totta, että elämä on usein kiireistä eikä aina tunnu löytyvän aikaa kirjoittamiselle. Kiire taltutetaan täysin sanomalla EI. Yrittäjänä ja markkinointialan ihmisenä tiedän todellakin mitä kiire, todo-listat, deadlinet ja muut tarkoittavat. Ja mitä vaatii, että uskoo itse asiaansa ja että uskoo itseensä. Ja siihen, että olisi aiheesta riittävästi kerrottavaa. Kirjan verran. Kahden. Ehkä jopa kolmannen.

Pitää siis olla valtava innostus, intohimo aiheeseen. Mielenkiinto tutkia asiaa, perehtyä aineistoihin, pohtia asiaa, keskustella aiheesta ihmisten kanssa, kuulla kokemuksia. Kun kirjoitin, luin paljon lähteitä. Muita EI-kirjoja, selfhelp-kirjoja, johtamisen kirjoja ja kirjoja yrittäjyydestä, psykologiasta ja filosofiasta. Sen lisäksi valmensin yksilöitä ja työyhteisöjä. Keräsin kokemusta elämästä. Ja kaiken lisäksi: kyllä, tein myös graafikkona kokoaikaisesti töitä.

Asiantuntija-kirjoja ei kirjoiteta neljän seinän sisällä yksin. Kirjojen kirjoittaminen vaatii paljon aineiston keruuta ja kirjan aiheiden pohtimista toisten henkilöiden kanssa. Tarvitaan myös hyvä kustannusyhtiö, joka hoitaa kaikki muut kirjaan liittyvät toimenpiteet kuten jakelu, myynti, markkinointi, lehdistö. Lehdistöä tosin pitää hoitaa itsekin, jos pääsee haastateltavaksi ja kirjan aiheet kiinnostavat.

Urheiljan elämänkerran kirjoittaminen taas vaati paljon perehtymistä itse urheilijaan. Tutustumista, tuntikausia haastatteluita, lehtiartikkeleiden lukemista, haastatteluiden purkamista äänitteistä sanoiksi. Opettelin myös urheilijan urheilulajista säännöt, seurat, toimintatavat ja historian sekä myös urheilijan muuhun elämään liittyvät asiat kävin aika perinpohjaisesti läpi. Sen lisäksi perehdyin tuntikausia myös muista urheilijoista kertoviin elämänkertoihin.

Kirjoittaminen ei siis ole pelkästään kirjoittamista. Se on tausta-aineistojen keräämistä, tutkimista, analysointia, kehittämistä, ideointia, uuden luomista. Sen jälkeen vasta kirjoitetaan. Ja edelleen jatketaan innostuneesti aiheeseen perehtymistä lukemalla, keskustelemalla, kuuntelemalla.

Näin saat ajan haltuun.

Ja miten tähän kaikkeen voi riittää vuorokaudessa tunnit? Kyllä, teen yrittäjänä töitä. N. 40 tuntia viikossa. Vietin kesälomat n. 3 viikkoa vuodessa, jolloin en kirjoittanut, lukenut tai kerännyt tausta-aineistoja. Vietin myös pitkiä viikonloppuja aina silloin tällöin. Urheilin n. 5 kertaa viikossa ja yksi lajeistani leijasurffaus vaatii usein useiden tuntien harrastamista viikossa.

Oliko minulla kirjoja kirjoittaessani muuta elämää? Kyllä oli. Toki vähensin paljon myös ystävien tapaamista ja sukulointia. Sanoin EI kaikenlaisille verkostoitumistilaisuuksille, järjestöille, tapahtumille jne. Sanoin EI TV:lle, sanomalehdille, turhalle sometukselle. Lepäsin paljon ja nukuin 7-8 tuntia yössä sekä päiväunet. Remontoin myös yhden talon. Ja elin parisuhteessa ja senkin osalta tapahtui yhteen muuttamista ja perheen arjen pyöritystä.

Ajanhallinta vaatii tehtävien hallintaa ja EI:n sanomista kaikille niille asioille, jotka eivät ole tehtävälistassasi. Jos joku kysyy sinua jonnekin, mieti kahdesti. Huomasin itse, että energiaani syövät valtavasti erilaiset sosiaaliset tilaisuudet ja tilanteet, joissa joudun olemaan esillä. Jouduin siis vähentämään sellaisia menoja ja suunnittelin eri tapahtumat tarkemmin kalenteriini, jolloin otin huomioon että samana päivänä kannattaa hoitaa mahdollisimman monta sosiaalista kontaktia vaativaa asiaa ja sitten taas muina päivinä ei juuri lainkaan sellaisia tilanteita.

Pitääkö olla kustantaja ennen kuin aloitan kirjoittamisen?

Yleensä tilanne on se, että kirja kirjoitetaan lähes valmiiksi ilman kustantajan lupausta kustantamisesta. Voit myös kustantaa kirjasi itse, mutta se tarkoittaa silloin myös usein paljon käytännön asioiden hoitamista: kuka jakelee kirjat, on yhteydessä kirjakauppihin, lehdistöön, hoitaa markkinointia ja myyntiä? Kuka oikolukee ja taittaa kirjan? Kuka painaa kirjasi? Miten saat kirjan kaupaksi?

Kustantajan avulla olen ainakin itse päässyt mielestäni helpommalla, koska kustantaja on hoitanut myynnin kirjakauppoihin, kampanjoihin, keksinyt yhteistyötahoja, hoitanut lehdistötiedotteita jne. Minun piti vain kirjoittaa kirjat.

Sopiva kustantaja löytynee tutkimalla saman aihe-alueen kirjoja. Millainen kustannusyhtiö yleensä kustantaa sen tyyppisiä kirjoja, joita haluat kirjoittaa? Miten erotut muista kirjailijoista ja mikä on sinun tarinasi? Kaikkia näitä tietoja tarvitaan siinä vaiheessa kun lähestyt kustannusyhtiötä. Voit yrittää lähestymistä etukäteen, kysellä ja verkostoitua. Voit yrittää pyrkiä juuri haluamallesi kustannusyhtiölle ja saat palautetta kirjaideaasi ja voi olla, että pääsette yhteistyöhön. Tai voi olla, että sinun pitää ensin kirjoittaa kirjan käsikirjoitus valmiiksi ja sen jälkeen lähettää sitä useampaan kustannusyhtiöön ja katsoa miten käy. Voi olla, että kirjasi kiinnostaa pienempää kustannusyhtiötä kuin aulunperin ajattelit tai voi olla, että saat juuri sen jota halusit.

Itse halusin kustannusyhtiön, joka olisi lähellä ja sen vuoksi lähestyin Fitraa, jolla oli toimipiste Oulussa.

Otatko jonkun apuun sisällön suunnitteluun?

Itselleni kirjojen sisällöt ja rungot ovat syntyneet minun ideoistani. Urheilijan elämänkerran rakentaminen lähti minun ideasta, kustannusyhtiö innostui tyylistä ja siihen päädyttiin. EI-kirjat olen samoin hahmotellut aikalailla alusta loppuun itse. Ehkä vahvuutenani on sisällöntuotannon osalta kokonaisuuden hahmottaminen. Osaan nähdä kirjan punaisen langan jo ennen kuin mitään on kirjoitettu.

Apu kirjan kirjoittamisessa on kuitenkin usein tarpeen. Osa kirjailijoista lähettää kirjaa tutuilleen kommentoitavaksi ja saa siihen palautetta matkan varrella. Osa ei kait tee niin lainkaan. Kustannusyhtiö viimeistelee kirjan sisällön ja toteuttaa taiton ja kun käsikirjoitus on valmis, siitä voidaan vielä käydä keskustelua ja tehdä muutoksia niin, että kirja on myyvä ja helposti lähestyttävä.

Osa kirjailijoista käyttää myös apunaan muita kirjailijoita tai sisällön suunnittelijoita, joiden kanssa toteuttavat kirjaprojektit yhteistyössä.

Kuinka paljon pitää kirjoittaa, että kirja syntyy?

Kirjojahan on monenlaisia. Olen nähnyt hyvin lyhyitä kirjoja, jotka ovat erittäin hyvin myyviä ja sisältö on niissä viimeisteltyä ja kokonaisuus kaunis. Ja sitten taas on rönsyileviä, pitkästyttäviä, raskaslukuisia runassivuisia kirjoja. Kirjan pituus määritetään yleensä formaatin mukaan. Tuleeko kirjasta kuvakirja? Tuleeko siitä pelkästään tekstikirja? Mikä on kirjan fyysinen koko? Kaikki nämä vaikuttavat siihen kuinka monta liuskaa pitää kirjoittaa. Kustannusyhtiön kanssa tämä suunnitellaan yleensä jos käsikirjoitusta ennen on päästy jo sopimukseen kirjan aiheesta.

Minun kirjoissani on ollut n. 140 A4 liuskaa ja urheilijan elämänkerrassa vähemmän, koska mukaan tulee myös kuvasivuja, mutta siinäkin kokonaistekstimäärä on lähes 100 sivua (1,5 rivinväli, fonttikoko 12).

Tienaako kirjoittamisella?

Kirjat myyvät hieman sen mukaan miten kirjaa markkinoidaan ja miten se pääsee esille mediassa ja kirjakaupoissa. Hyvä kustannusyhtiö saattaa saada paremmin näkyvyyttä kirjoilleen kirjakaupoissa ja riippuen kustannusyhtiön ja kauppojen välisistä sopimuksista miten kirja pääsee siellä esille. Kirjan myynnistä jää kirjailijalle yleensä pieni osa. En osaa sanoa muiden elämänkerroista tai kirjoista, että millaisia sopimuksia niissä on ollut.

Minä saan n. 20 % kirjan myynnistä omien kirjojeni osalta. Siitä vähennetään monia kuluja myös ennen varsinaisen kirjamyynnin provision laskemista ja tulot tulevat minulle vasta melko myöhään, vasta kun kustannusyhtiö on laskenut tilikauden valmiiksi ja nähdään kokonaismyynti. Eli kun kirjoitin kirjan, joka ilmestyi joulukuussa 2017, saan todennäköisesti siitä omat myyntiprovisiot toukokuussa 2019.

Kirjaani Opi sanomaan EI – aseta itsellesi rajat ja voi hyvin painettiin n. 1500 kpl 1. painoserässä. Kirja on tällä hetkellä lähes loppuun myyty. Minusta kirjoittamalla ei siis heti tienaa, mutta toki sitten jos jokin kirja lähtee myymään todella paljon ja sinusta tulee ns. kirjailija, jonka kirjoja jo odotetaan, tilanne helpottuu.

Kuten kaikissa liiketoiminnoissa siis, vaatii kirjoittaminen paljon työtä, verkostoitumista, myynti- ja markkinointitaitoja sekä sinnikkyyttä ja myös hieman onnea sen osalta, että suositteleeko kirjaasi jokin nimekäs henkilö, jonka kautta kirjamyynti lähtee lentoon.

Inspiraation löytämiseksi rutiinit auttavat

Inspiraatio ei iske joka päivä. Mutta se iskee joka kerta kun ryhdyt kirjoittamaan. Siispä pidä kiinni aikatauluistasi ja rutiineista, jotka luovat sinulle mahdollisuuksia kirjoittamiseen. Itselleni hyödyllisiä keinoja ovat olleet:

• Aamuisin inspiraatiosivujen lukeminen. Minulla oli kirjoja siellä täällä, joista luin satunnaisesti inspiroivia sivuja aamuisin.

• Meditoin aamuisin.

• Käsin kirjoittaminen. Pidän päiväkirjaa säännöllisesti ja kirjoitan siihen kynällä.

• Innostavien ideoiden kerääminen puhelimeen. Itselle saattaa syntyä inspiraatio jossakin liikkeellä ollessani ja paras tapa on äänittää se tai kirjoittaa puhelimen muistiinpanoihin ja sen jälkeen on valmis ajatus, josta ryhtyä kirjoittamaan.

• Kirjan sisällysluettelo on aikalailla valmis jo ennen kirjoittamista. Se muuttuu toki kirjoittamisen aikana, mutta kun tiedän mistä kirjoitan, kirjoittaminen on helpompaa.

• Jätä inspiraatio kesken. Kun ryhdyn kirjoittamaan, pääsen jossakin vaiheessa yleensä flow-tilaan ja jätän luvun kesken kesken lauseen ja jatkan seuraavana päivänä. Siitä on yleensä helpompaa päästä samaan tunnetilaan nopeammin.

• Ympäristö. Minulle ympäristöllä on iso merkitys. Että paikat ovat järjestyksessä, siistit ja minulla on tilaa hengittää. Kirjoitin melko usein kesällä myös terassilla ja tyyppillisin kirjoituspaikka on minulle ollut olohuoneen lattia.

• Sulje kaikki muu kun kirjoitat. Some-, sähköposti, puhelin, kaikki häiriötekijät pitää olla kiinni ja voit keskittyä vain kirjoittamiseen.

Muita hyödyllisiä vinkkejä kirjoittamiseen:

1. Sano EI lähes kaikelle.

2. Lue paljon kirjoja.

3. Ole innostunut ja varaa aikaa kalenteristasi sille, että siellä on tyhjää tilaa ja sellaista aikaa jolloin et tee yhtään mitään.

4. Pidä selkeää TODO-listaa. Huolehdi, että siellä ei ole yhtään ylimääräistä tai turhaa tehtävää. Ainoastaan tehtäviä, jotka vievät työtäsi eteenpäin ja saat siitä tuloksia, joita tavoittelet tai olet luvannut toisille.

5. Sano EI edelleen kaikelle houkuttelevalle. Itse sanoin EI näille: uudet opinnot, TV:n katsominen, uutisten lukeminen, vähensin kaikkien SOME-kanavien käyttöä, vähensin ihmissuhteita (anteeksi ystävät!), turhat kokoukset ja verkostoitumistilaisuudet, joista en nähnyt konkreettista hyöytyä. Olin aika tiukkana, mutta minulla oli selkeä tavoite saada 2 kirjaa valmiiksi alle vuodessa.

6. Sano KYLLÄ kaikelle innostavalle ja palauttavalle. Palaudu luonnossa, metsässä, urheilun parissa, parisuhteessa, ystävien kanssa, viinin äärellä, matkoilla, mummolassa, äidin luona. Missä tahansa, missä voit vain palautua ja unohtaa arjen ja kaiken kirjoittamisen.

7. Kirjoita säännöllisesti. Inspiraatio ei todellakaan iske joka päivä, mutta se iskee joka kerta kun ryhdyt kirjoittamaan. Kirjoita sinulle sopivaan tahtiin ja sopivana aikana, olipa se aamunkoitteessa tai illan hämärtyessä. Tee asiat sinulle sopivalla rytmillä.

8. Syö, liiku, juo vettä, nuku, hengitä, joogaa, taukojumppaa. Vähensin itse liikuntaa, mutta ehkä se tällaisena energisenä tapauksena oli tarpeen tälle vuotta ja liikuin normaalista poiketen vain tiettyjen urheilulajien parissa ja n. 5 kertaa viikossa.

9. Usko itseesi tai kun et usko, huolehdi että lähelläsi on ihminen joka tukee sinua. Ainakin itselleni pahinta oli ajatukset kuten: sinusta ei ole tähän, kirjoitat huonosti, ketään ei kiinnosta, miksi edes yrität. Mutta kun en itse uskonut, toinen uskoi ja uskoni palautui nopeammin.

10. Aseta aikataulut ja noudata niitä säntillisesti. EI tekosyille!